Ajankohtaista

Olemme seuranneet tietojohtamisen kehittämisen tarjouspyyntöjä ja havainneet, että niistä jokaises

Potilastietojärjestelmien huono käytettävyys on yhteydessä potilasturvallisuuteen (1) ja
suomalaisen tutkimuksen mukaan (2) hoitohenkilöstön kokemus potilastietojärjestelmien
käytettävyydestä on huono. Käytettävyyden kehittäminen edellyttää järjestelmän käyttäjien
tarpeiden ja tavoitteiden huomioimista.

Käytettävyystestaus on oleellinen osa tiedolla ohjaamista ja sen avulla voidaan saada arvokasta
tietoa käyttäjiltä järjestelmän kehityksen tueksi. Käyttäjien palaute kertoo, kuinka hyvin

Moni on suositellut minulle Helsingin kaupungin datastrategian läpikäyntiä. (1) Voin myös suositella eteenpäin. 30-sivuinen dokumentti on myös oikein hyvä yleinen esitys datatrategiasta.

Kirjoitin ”flow-tilassa” kirjan ”hyvinvointi- ja terveyshyöty – ajopuusta aktiiviksi”. Se on eräänlainen tarina, jonka alku oli viime vuonna tekemäni kymmenen blogikirjoitusta sekä QMS Nordicin Advisory Boardin mielenkiintoiset keskustelut 2020 kohtaamisissamme.  Varsinainen kirjoitustyö alkoi vuoden alussa. Painoon kirja meni 17.4. ja viimeisimmän tiedon mukaan saan tuoreen kirjapaketin kotiin 4.5.2021.

Syksyn kiireet alkavat olemaan hoidettuja ja on aika rauhoittua hetkeksi ennen ensi vuoden uusia kuvioita. Paljon on mielenkiintoisia tehtäviä suunniteltu ensi vuodelle. Ennen sitä kaikille tasapuolisesti rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!

Toivoo koko QMS Nordicin tiimi!

Diagnoosin määrittelyyn käytetään tautiluokitusta, joka on vanhimpia luokituksia terveydenhuollossa. Tautiluokitus luotiin aluksi kuolinsyyn määritykseen. Luokituksen perustana on ihmisen anatomia. Omana aktiivisena työaikani yli 40 vuoden aikana diagnoosiluokituksia on kehitetty ja käyttöönotettu itseasiassa aika vähän. Muistan ICD-luokituksista versiot 8, 9, 10. Luokitukset 8 ja 9 ovat rakenteeltaan samanlaisia, mutta luokitus 10 on aivan toinen asia. (1).

Uutena aloittelevana yrityksenä koimme jo alkumetreillä tärkeäksi saada mukaan kokeneita alan henkilöitä. Löysimme mallin Advisory Boardista - neuvonantajaryhmästä, muualta yritysmaailmasta. Tavoitteemme oli saada kokoon hyvä sekoitus sosiaalihuollon, terveydenhuollon, IT-toiminnan ja yleensä sote-alan kokeneita henkilöitä. Nimensä mukaisesti ryhmä kommentoi, antaa neuvoja, avaa portteja eri suuntiin yhteisissä tapaamisissa ja erikseen kommentoi kehittämisajatuksiamme.

Arkkityyppi sukelsi esille Aleksis Kiven päivänä 10.10.2020 HS:n kulttuurisivulta otsikolla "Aleksis Kiven arkkityypit heijastuvat nykypäivään". Seitsemän veljestä ovat tyyppeinä erilaisia ja vastaavia henkilötyyppejä löytyy nykyajasta. Otin selvää, mitä käsite arkkityyppi oikein tarkoittaa. Wikipedian mukaan tarkoittaa hahmon, asian tai käsitteen alkumuotoa ja mallia. Arkkityypit ovat osa taiteen, kirjallisuuden ja psykologian - psykiatrian käsitemaailmaa.

Professio ja QMS Nordic järjestivät 20.8.2020 Tulevaisuuden Sairaala -tapahtuman esiwebinaarin, jonka aiheena oli "Uuden sukupolven APTJ - puhtia palveluiden ennakointini, suunnitteluun ja toteuttamiseen".
 
Kevään poikkeustilanteen jatkuessa järjestimme täysin digitaaliseksi muuttuneeseen tapahtumaan liittyvän webinaarin tietenkin verkossa. Aihe selvästi kiinnostaa, sillä linjoilla oli yli sata kuuntelijaa.
 

Perehdyin kesän aikana yksin ja asiantuntijoiden kanssa aiheeseen nimeltä terveyshyöty. Tavoitteenani oli laajentaa terveyshyödyn ajatustapaa hyvinvointiin ja sotemaailmaan. Haastattelin seuraavia henkilöitä: asiantuntijalääkäri Risto Kuronen (osa 2), yliopettaja Sirkka Rousu (osa 3), emeritusprofessori Matti Rimpelä (osa 3), vararehtori Juha Teperi (osa 7). Kesäsarjasta on ilmestynyt 7-osaa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta http://ollintuumailut.blogspot.fi.

Kesäinen tervehdys!

Heinäkuussa QMS Nordicissa tekemisen fokus on ollut qMS-järjestelmän lokalisoinnissa. Tästä kerromme lisää webinaarissamme 20.8., tervetuloa!

Suomen sote-toimijat ovat jo pitkään kaivanneet uuden sukupolven tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmiin käytettävä raha ei usein vastaa siitä saatavaa hyötyä. Usein järjestelmien käytettävyydessä on toivomisen varaa sekä integroitavuus muihin järjestelmiin on kehno. Uusin tulokas Suomen APTJ-markkinoille on HIMSS:n sertifioima qMS-järjestelmä, jonka on kehittänyt QMS Nordic yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kuntaliitto on teettänyt selvityksen asiakas- ja potilastietojärjestelmien markkinatilanteesta 2020 sekä niiden tulevaisuuden näkymistä. Kuntaliiton suojissa oleva AKUSTI-yhteistyöfoorumi on käytännössä selvityksen tekijä. Markkinat ovat olleet, ja ovat arvioiden pohjalta parhaillaankin hyvin keskittyneet. Markkinoita hallitsevat tällä hetkellä CGI ja TIETOEVRI. Jatkossa Apotti (EPIC -pohjainen ratkaisu) saa lisää jalansijaa, kunhan käyttöönottoprojektit etenevät. Uutena toimijana ASTER (CERNER -pohjainen ratkaisu) saa ehkä noin 6%:n osuuden Suomen markkinoista.

Apotin johtaja Antti Iivanainen kirjoitti HS:n Vieraskynässä 25.5. näin:

Ohessa hieman pohdintaa millaisena näen 2020-luvun sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden.

Laaja perustoiminnallisuus

Kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani, miksi APTJ:n, eli asiakas- ja potilastietojärjestelmän ratkaiseva tekijä on käytettävyys. Vanhat tietojärjestelmät ovat vuosien varrella saaneet välttäviä arvosanoja käytettävyydestä. Myös uusia on kritisoitu samasta asiasta. Käytettävyyttä on määritelty monin tavoin. Tässä on kuvana yksi käsitepuu aiheesta.

Avaan tässä ensimmäisessä osassa, miksi käytettävyys on avainasia ja mikä on tilanne tällä hetkellä. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa selvittelen, millä selätetään asiakas- ja potilasjärjestelmän (APTJ) käytettävyyshaasteet.

Una Oy julkaisi pari päivää sitten Hanna Pohjosen kirjoittaman blogin OpenEHR:n autuudesta.

Viulu-vertauksen lainasin edesmenneen sote-vaikuttajan Kimmo Lepon historiakirjoituksesta ”Kansanterveystyön ja terveyskeskusten historiaa” (2011). Tämä liittyy olennaiseen soten murrokseen, jossa kunnat saivat merkittävän vallan. Kuntien halu päästä päättämään asioista keskusjohtoisuuden sijaan johti normien purkuun ja suunnittelujärjestelmän alasajoon. Tätä ajankohtaa ennen kehitettiin keskusjohtoisesti ensin sairaalalaitosta ja sittemmin terveyskeskusverkkoa.

Pietarsaarelainen Oy Abilita Ab, helsinkiläisturkulainen Citrus Solutions Oy ja pietarilainen SP.ARM ovat perustaneet yhteisyrityksen. QMS Nordic Oy tarjoaa uuden sukupolven digitaalisen palvelun, jossa on yhdistetty Suomen olosuhteisiin mukautettu asiakas- ja potilastietojärjestelmä ja HIMSS-sertifioitu teknologiaratkaisu Pietarista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat tunnetusti tiensä päässä. Soteuudistus tuo monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia toimintojen uudistamiseen digitalisaatiota hyväksi käyttäen. Samaan aikaan uudet avoimet ja yhteentoimivat toimintamallit nostavat päätään perinteisesti hyvin jähmeässä ja tietosuojaltaan tiukasti säädellyssä sotessakin.

Abilita tavoittelee isompia sote-tietojärjestelmäkauppoja – pietarsaarelaisyritys hakee vipuvoimaa yhteistyöllä pietarilaisen ja helsinkiläisen toimijan kanssa

QMS Nordic tuo oman ratkaisunsa soten tietojärjestelmähaasteisiin julki Profession Tulevaisuuden Sairaala -tapahtumassa 2.-3.9.

Esittelemme qMS-ratkaisuamme tapahtumassa kiinnosteneille ja kerromme asiakkaamme kertomana, millainen projekti on HIMSS-sertifioinnin saavuttaminen ja mitä hyötyjä se tuo organisaatiolle. Aiheesta on kertomassa CMIO Mikhael Bakhtin Pietarin säteilyturvallisuuden ja ensiavun keskussairaalasta.