Ajankohtaista

Tekoäly on viime vuosina edistynyt ja tullut osaksi monien alojen prosesseja, mukaan lukien tiedonhallintaa. Tiedonhallinta ei ole pelkästään tietojen tallentamista, vaan siihen liittyy koko prosessi tiedon keräämisestä, analysoinnista ja jakamisesta. Perinteiset tiedonhallintamenetelmät ovat usein hitaita ja virhealttiita, mikä johtaa tiedon jäsentymättömyyteen ja pirstaleiseen kokonaisuuteen.

Vuoteen 2026 mennessä Suomen hyvinvointialueet ovat siirtymässä kohti yhtenäisempää asiakas- ja potilastietojärjestelmien (APTJ) mallia, mikä on merkittävä kehitysaskel terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan parantamisessa. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää myös eurooppalaisen data-avaruus-aloitteen (European Health Data Space, EHDS) merkitys.

Digitalisaatio on muuttanut terveydenhuoltoa merkittävästi. Sähköiset potilastiedot, etähoito ja terveysteknologiat ovat tulleet osaksi arkea. Samalla herää kysymys siitä, miten potilaiden yksityisyys ja arkaluontoiset terveystiedot voidaan suojata.

Euroopan terveysdatan avaruus (EHDS) on Euroopan unionin uusi merkittävä aloite, joka tähtää terveysdatan paremman saatavuuden, jakamisen ja käytön edistämiseen koko EU-alueella. EHDS ei ainoastaan vahvista tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä, vaan se myös avaa uusia mahdollisuuksia terveysalan tutkimukseen ja innovaatioihin.

QMS Nordic oy ja Lawder Oy ovat avanneet Euroopan data-avaruuden ihmeellistä maailmaa niin juridiselta kuin toiminnalliselta kannalta. Julkaistuista blogeista kannattaa meidän kaikkien asianosaisten lukea läpi. Yritän nyt selvittää itselleni ja lukijoille, mitä Suomessa on tehty aiheen osalta ja mitä on tekemättä sekä mitä ongelmia näen kokonaisuudessa.

European Health Data Space (EHDS) tuo mukanaan merkittäviä muutoksia terveysdatan hallintaan Euroopassa. Vaikka asetuksen voimaantuloon on vielä aikaa, valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt, jotta organisaatiosi on valmiina täyttämään asetuksen vaatimukset. Tässä blogissa esittelen yhdeksän keskeistä tärppiä, joiden avulla voit varmistaa, että organisaatiosi on valmis tuleviin muutoksiin.

Euroopan terveysdata-avaruus (EHDS) tuo uudet pelisäännöt terveysdatan hyödyntämiseen ja jakamiseen EU-alueella. Tämä asetus vaikuttaa laajasti eri toimijoihin, ja tässä blogissa käsittelemme, keitä se koskee ja miksi sen vaatimuksiin valmistautuminen on tärkeää.

Terveysalan toimijat ja palveluntarjoajat

Data-avaruudet ovat nousseet viime vuosina keskeiseen asemaan tiedonhallinnassa ja digitaalisessa infrastruktuurissa, joka näkyy myös Euroopan unionin data strategiassa. Data-avaruuksien avulla voidaan kerätä, hallita ja jakaa valtavia määriä tietoa turvallisesti ja tehokkaasti.

Oletko sinäkin törmännyt termiin EHDS ja miettinyt, mitä se oikein tarkoittaa? Älä huoli, sillä me täällä QMS Nordicilla olemme EHDS asiantuntijoita ja autamme sinua ymmärtämään, mistä siinä on kyse. EHDS, eli Euroopan Health Data Space-asetus, on merkittävä askel kohti yhtenäistä ja turvallista terveysdatan ekosysteemiä Euroopassa. Uudet säännöt ja toimintatavat ovat erityisen tärkeitä terveydenhuollon ja terveysteknologian toimijoille.

European Health Data Space (EHDS) eli Euroopan terveysdata-avaruus on ensimmäinen EU:n data-sääntelyjen ns. vertikaalisista sääntelykokonaisuuksista. EHDS-asetuksen tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja tehokas kehys terveystietojen käsittelylle ja vaihdolle EU:n sisällä, parantaa terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.

Olin 22-23.9.22 Tampereella tietojohtamisen verkostopäivillä. Tapahtuma oli täysi ja kiitos hyvien ystävien sain viimeisten joukossa paikan. Noin 200 ihmistä oli Tampereen Torni-hotellin kokoustilassa kaksi päivää ja vielä illanvietossa ensimmäisenä iltana kuka pidempään kuka lyhyempään. Nostan nyt esille tapahtumasta ”väläyksiä”. Tuota termiä käytti omassa esityksessään THL:n Petra Kokko. Aloitetaan hänen esityksestään.

Miksi luet tätä artikkelia? Oletat, että artikkelin sisällöstä pitäisi olla sinulle jotain hyötyä: tiedon pitäisi olla edes osittain uutta, ja sitä pitäisi voida käyttää joskus johonkin. Artikkeli on kirjoitettu tietotekniikkaa hyödyntäen, ja luet sitä uutta viestintäteknologiaa käyttäen tai merkeiltään identtisenä paperitulosteena. Mutta vaikka dokumentti olisi digitaalisena tietokoneen muistissa, fyysisesti samanlaisina bitteinä, sen sisältö ei merkitse kaikille samaa.

Suomi sijoittuu kärkikastiin Euroopassa, kun mitataan sähköisten palveluiden tarjontaa (https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi). Helposti voi syntyä mielikuva, että kaikki Suomessa asuvat käyttävät sähköisiä palveluita. Totuus on kuitenkin toinen. Ikäihmisten joukossa on hyvin monenlaista tietotekniikan osaajaa ja heidän joukossa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät käytä internettiä lainkaan. Ikäihmisillä tarkoitan yli 70 vuotiaita. Monet heistä eivät pysy digitalisaation mukana, sillä tietokoneiden ja älylaitteiden käyttö ei ole tuttua, osaaminen puuttuu.

Toimialan tilanteesta

Hyvinvointialueiden valmistelut ovat täydessä työn touhussa. Kaikki energia näyttää menevän tällä hetkellä hallinnollisen uudistuksen toteuttamiseen. Muutos ei juuri auta toimintaa kentällä. Välillisesti toki moni asia etenee, mutta datan saamisesta samaan järveen on vielä kohtalaisen pitkä matka toiminnan muuttamiseen tietopohjaisesti.

Luin 5.2.2022 HS:n Visio-liitteestä Veera Luoma-ahon kirjoittaman jutun ”Hätäiset hankinnat – Julkisilla it-hankinnoilla on huono maine. Pahimmillaan ne ovat ansioluetteloiden kauneuskilpailuja, joissa veronmaksajan käteen jää vanhentunut tuote ja kallis lasku, sanovat arvostelijat.”  (https://www.hs.fi/visio/art-2000008571439.html). Otsikosta käy ilmi, että Veera on tehnyt juttunsa haastattelemalla joukkoa asiantuntijoita tai voisiko sanoa kokemusasiantuntijoita. 

Kahden vuoden taon jälkeen pidettiin eilen 28.4.2022 senaattoritapaaminen. Klubi koostuu soten ATK-päivien aktiivikävijöiden joukosta, johon valitaan ihmiset kutsusta. Ensimmäiset ATK-päivät on pidetty 1975. Itse olen ollut päivien suhteellisen aktiivinen kävijä 1980-luvulta saakka. Osallistumisen määrä ratkaisi kutsuni tähän kerhoon. Seuraavat ATK-päivät pidetään 9-11.5.2022 Jyväskylässä. 27.4.2022 klubitapahtuman isäntä oli Innofactor. Senaattorien presidentti AP Paananen veti tilaisuuden rennolla tyylillään unohtamatta jäniskevennyksiään.

Olemme seuranneet tietojohtamisen kehittämisen tarjouspyyn

Diagnoosin määrittelyyn käytetään tautiluokitusta, joka on vanhimpia luokituksia terveydenhuollossa. Tautiluokitus luotiin aluksi kuolinsyyn määritykseen. Luokituksen perustana on ihmisen anatomia. Omana aktiivisena työaikani yli 40 vuoden aikana diagnoosiluokituksia on kehitetty ja käyttöönotettu itseasiassa aika vähän. Muistan ICD-luokituksista versiot 8, 9, 10. Luokitukset 8 ja 9 ovat rakenteeltaan samanlaisia, mutta luokitus 10 on aivan toinen asia. (1).

Moni on suositellut minulle Helsingin kaupungin datastrategian läpikäyntiä. (1) Voin myös suositella eteenpäin. 30-sivuinen dokumentti on myös oikein hyvä yleinen esitys datatrategiasta.

Kirjoitin ”flow-tilassa” kirjan ”hyvinvointi- ja terveyshyöty – ajopuusta aktiiviksi”. Se on eräänlainen tarina, jonka alku oli viime vuonna tekemäni kymmenen blogikirjoitusta sekä QMS Nordicin Advisory Boardin mielenkiintoiset keskustelut 2020 kohtaamisissamme.  Varsinainen kirjoitustyö alkoi vuoden alussa. Painoon kirja meni 17.4. ja viimeisimmän tiedon mukaan saan tuoreen kirjapaketin kotiin 4.5.2021.

Arkkityyppi sukelsi esille Aleksis Kiven päivänä 10.10.2020 HS:n kulttuurisivulta otsikolla "Aleksis Kiven arkkityypit heijastuvat nykypäivään". Seitsemän veljestä ovat tyyppeinä erilaisia ja vastaavia henkilötyyppejä löytyy nykyajasta. Otin selvää, mitä käsite arkkityyppi oikein tarkoittaa. Wikipedian mukaan tarkoittaa hahmon, asian tai käsitteen alkumuotoa ja mallia. Arkkityypit ovat osa taiteen, kirjallisuuden ja psykologian - psykiatrian käsitemaailmaa.

Uutena aloittelevana yrityksenä koimme jo alkumetreillä tärkeäksi saada mukaan kokeneita alan henkilöitä. Löysimme mallin Advisory Boardista - neuvonantajaryhmästä, muualta yritysmaailmasta. Tavoitteemme oli saada kokoon hyvä sekoitus sosiaalihuollon, terveydenhuollon, IT-toiminnan ja yleensä sote-alan kokeneita henkilöitä. Nimensä mukaisesti ryhmä kommentoi, antaa neuvoja, avaa portteja eri suuntiin yhteisissä tapaamisissa ja erikseen kommentoi kehittämisajatuksiamme.

Perehdyin kesän aikana yksin ja asiantuntijoiden kanssa aiheeseen nimeltä terveyshyöty. Tavoitteenani oli laajentaa terveyshyödyn ajatustapaa hyvinvointiin ja sotemaailmaan. Haastattelin seuraavia henkilöitä: asiantuntijalääkäri Risto Kuronen (osa 2), yliopettaja Sirkka Rousu (osa 3), emeritusprofessori Matti Rimpelä (osa 3), vararehtori Juha Teperi (osa 7). Kesäsarjasta on ilmestynyt 7-osaa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta http://ollintuumailut.blogspot.fi.