Vuoteen 2026 mennessä Suomen hyvinvointialueet ovat siirtymässä kohti yhtenäisempää asiakas- ja potilastietojärjestelmien (APTJ) mallia, mikä on merkittävä kehitysaskel terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan parantamisessa. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää myös eurooppalaisen data-avaruus-aloitteen (European Health Data Space, EHDS) merkitys. EHDS on eurooppalainen hanke, jonka tavoitteena on parantaa terveydenhuollon tiedon liikkumista ja hyödyntämistä EU-alueella, mikä tulee vaikuttamaan merkittävästi myös Suomessa toteutettaviin tietojärjestelmäratkaisuihin.
EHDS ja hyvinvointialueiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen välinen suhde on keskeinen tekijä, joka tulee huomioida kaikessa sote-tiedonhallinnan kehittämisessä. Tässä blogissa tarkastellaan, miten nämä kaksi suurta kehityshanketta liittyvät toisiinsa ja mitä organisaatioiden tulee ottaa huomioon tulevaisuuden suunnittelussa.
Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien kehitys
Vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueet ovat tehneet merkittäviä edistysaskelia APTJ-järjestelmien yhtenäistämisessä. Alussa tilanne oli hyvin hajautunut, sillä eri alueilla oli käytössä lukuisia kuntakohtaisia järjestelmiä, mikä teki tiedonhallinnasta ja palveluiden tuottamisesta haastavaa. Nyt monilla hyvinvointialueilla on käynnissä laajamittaisia hankkeita, joilla pyritään vähentämään järjestelmien määrää, poistamaan päällekkäisyyksiä ja yhtenäistämään toimintatapoja.
Tavoitteena on, että hyvinvointialueilla olisi yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka tukevat sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja. Tämä mahdollistaa paremman tiedonhallinnan, tehokkaammat hoitopolut ja sujuvamman tiedonsiirron eri ammattilaisten ja toimijoiden välillä.
Tietojärjestelmien yhtenäistämisen kautta pyritään myös takaamaan parempi potilasturvallisuus, sillä tiedot ovat luotettavammassa ja helpommin saavutettavassa muodossa. Kun järjestelmät ovat yhteensopivia, potilaan hoitohistoria voidaan nähdä kattavasti, mikä vähentää riskejä ja virheitä hoidossa. Samalla eri järjestelmien rajapinnat poistuvat, mikä tekee toiminnasta sujuvampaa ja kustannustehokkaampaa.
EHDS: Kohti Euroopan laajuista terveysdata-avaruutta
Miten tämä sitten kytkeytyy EHDS-asetukseen? Asetuksen tavoitteena on rakentaa eurooppalainen terveysdata-avaruus, jossa terveysdata liikkuu turvallisesti ja helposti maiden rajojen yli. Tämä hanke tähtää siihen, että sekä potilaat että terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyötyä laajemmasta datan käytettävyydestä. Se mahdollistaa myös tutkimuksen ja innovaation kehittämisen parantamalla datan saatavuutta.
Euroopan laajuinen terveysdata-avaruus tarjoaa merkittäviä hyötyjä erityisesti tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Kun data liikkuu yli rajojen, tutkijat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää laajempaa tietopohjaa kehittäessään uusia hoitomuotoja ja lääketieteellisiä ratkaisuja. Tämä puolestaan johtaa parempiin hoitotuloksiin ja edistää lääketieteen kehitystä koko EU-alueella.
Suomessa hyvinvointialueiden tietojärjestelmien yhtenäistämisprosessit ovatkin toimenpiteiltään omalla tavallaan linjassa EHDS-asetuksen tavoitteiden kanssa. Kun alueelliset APTJ-järjestelmät saadaan yhdenmukaistettua, avautuu mahdollisuus integroida nämä järjestelmät EU-laajuiseen terveysdata-arkkitehtuuriin. Tämä tarkoittaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmät voivat tulevaisuudessa hyödyntää dataa laajemmin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tässä kuitenkin vaaditaan tietämystä asetuksen vaatimuksista ja ne tulee ottaa huomioon APTJ-järjestelmien hankinnassa ja kehityksessä.
Tulevaisuuden näkymät ja kehitys
EHDS-asetuksen mukaisten järjestelmien täytäntöönpano Suomessa ei tule olemaan nopea tai yksinkertainen prosessi. Se vaatii merkittäviä investointeja teknologiaan, järjestelmien yhtenäistämiseen, lainsäädännön päivityksiin ja henkilöstön kouluttamiseen. Yhteisen eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luominen edellyttää, että jokainen EU-maa kehittää järjestelmiään yhteensopiviksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokaisessa maassa on varmistettava tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvien vaatimusten noudattaminen. EHDS-asetuksen myötä tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset tiukentuvat, mikä vaatii teknisten ratkaisujen lisäksi myös lainsäädännön päivittämistä.
Tulevaisuudessa hyvinvointialueet voivat hyödyntää laajemmin EU:n tarjoamia mahdollisuuksia, kun kansalliset ja alueelliset järjestelmät ovat riittävän yhteensopivia ja integroituja. Tämä mahdollistaa paitsi paremman terveydenhuollon myös tehokkaamman tutkimus- ja kehitystyön, joka hyödyttää koko eurooppalaista terveyssektoria.
Hyvinvointialueiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen etenee kohti vuoden 2026 tavoitetta. Tämän kehityksen rinnalla Euroopan Health Data Space -hanke tulee luomaan uusia mahdollisuuksia datan liikkumiselle ja hyödyntämiselle EU-alueella. Yhteisen datastrategian ja tiedonhallinnan käytäntöjen kehittäminen on keskeistä, jotta Suomi voi täysimääräisesti hyödyntää EHDS-asetuksen tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuudessa.
Käytännön haasteet ja seuraavat askeleet
On selvää, että molempien hankkeiden – sekä APTJ-järjestelmien yhtenäistämisen että EHDS-asetuksen – täytäntöönpano kohtaa omat haasteensa. Järjestelmien tekninen kehittäminen, eri sidosryhmien sitouttaminen ja tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen vievät aikaa ja resursseja. Lisäksi on huolehdittava siitä, että uudet järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja niiden käyttöönotto sujuu vaivattomasti.
Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen ovat myös avainasemassa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten on ymmärrettävä, miten uudet järjestelmät toimivat, ja miten niitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää jatkuvaa koulutusta ja tukea, jotta järjestelmien potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen hyvinvointialueilla sekä Euroopan Health Data Space -aloite avaavat ovia tehokkaammalle ja yhtenäisemmälle terveydenhuollon tiedonhallinnalle. Näiden hankkeiden onnistunut täytäntöönpano vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä, resursseja ja huolellista suunnittelua, jotta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä voi tulevaisuudessa hyödyntää sekä kansallisia että kansainvälisiä mahdollisuuksia.