Helsingin datastrategiasta hyötyä mutta jotain puuttuu

Moni on suositellut minulle Helsingin kaupungin datastrategian läpikäyntiä. (1) Voin myös suositella eteenpäin. 30-sivuinen dokumentti on myös oikein hyvä yleinen esitys datatrategiasta.

Tiivistän tässä mielestäni keskeisiä pointteja strategiasta. Sillä tavoitellaan neljää muutosta ja hyötyä. Se mahdollistaa: 1. asiakkaiden palvelutarpeiden ennakoinnin,  2. kaupungin johtamisen ajantasaisen tiedon pohjalta, 3. kaupungin toiminnan ja resurssoinnin optimoinnin, 4. elinkeinoelämän vilkastuttamisen. Strategiassa linjataan yhdeksän periaatetta: 1. käyttöoikeus kaikkeen tuottamaansa dataan, 2. kertatallennus, 3. käytettävyys API:en kautta ja koneluettavassa muodossa, 4. hyödynnettävyys yli toimialarajojen, 5. ulkopuolisen datan hyödyntäminen, 6. ennakkotapauskäsittelyllä eettinen  ja lainmukainen datan hyödyntäminen, 7. yhteiset data-analytiikka-alustat tukevat palvelutuotantoa, 8. data- ja analytiikkakyvykkyyksiä kehitetään konkreettisten käyttötapausten avulla, 9. asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omaan (MyData) dataansa.

Data-alusta muodostaa oman ekosysteeminsä mukaillen Euroopan komission valkeata paperia (White Paper - Strategy for Data 2020). Tietovarantojen hallintamalli noudattaa ns. FAIR-periaatteita: löydettävyys (Findable), käytettävyys (Accessible), yhdistettävyys (Interoperability), uudelleenkäytettävyys (Reseble). Yhdintietojen masterdatamalli on myös yleisesti sovellettavissa: asiakas, sidosryhmä, kohde, palvelu, organisaatio, henkilöstö, talous.

Datan luokittelu on esitetty visuaalisin kuvin: A. datasisällön mukaan (tunniste, ominaisuudet, käsittelytaso, käsittelysäännöt, kategoriat), B. käytön mukaan (käsittely, säilytys; elinkaari, käyttötapaukset, juridinen toimintakehikko, käyttäjät ja käyttöoikeudet). Myös tiedon hyödyntämisen toimintamalli on yleistettävissä: käyttötapaus - datan tarve - datan käyttö - datan käytön laillinen perusta - päätöksenteko - dokumentointi. Kaupungin tavoitearkkitehtuurikuvaa voi vertailla oman organisaation vastaavaan ja näin varmistaa, että omassa tavoitteistossa ovat oleelliset elementit mukana. Kyvykkyyksien luokittelukin on oikein toimiva malli: palvelut ja prosessit, datatiede ja BI, datavarannon hallinta, tekninen infrastruktuuri.

Mutta jäin kaipaamaan jotain dataputkesta (lähdejärjestelmät API - datan jalostaminen API - analytiikka ja koneoppiminen - jakelu API - hyödyntäminen). Tämä kaipuu liittyy laajemmin vallalla olevaan käsitykseen tietojohtamisesta. Se on vahvasti dataputkikeskeistä. Putken päästä ei ole erityistä hyötyä, jos sen lopputuloksena ei saada aikaan vaikuttavaa tiedolla johtamista. Voidaankin sanoa, että Helsingin strategia ja monet vallalla olevat strategiat sekä toteutukset keskittyvät datan johtamiseen, mutta unohtavat tai jättävät satunnaiselle käytölle tiedolla johtamisen. Olen samoilla linjoilla Sitran kanssa. "Datalle syntyy arvo vasta, kun sitä tulkitaan tietyn merkityksen ja kontekstin kautta". (Ks. oheinen kuvio). Ansiokkaasti on tehty esimerkiksi selvityksiä, millä tasolla organisaatio on tietojohtamisessa. On useita välineitä testien tekoon. (2) Olin itsekin mukana tekemässä erästä testiä, jossa olimme eturintamassa ja sitten myöhässä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että moni organisaatio keskittyy tiedolla johtamisessa talouteen ja erityisesti sen seurantaan.  Toiminnan ja talouden yhdistämisessä ollaan jo pitkälti jäljessä. Ja oleellinen haaste on saada avoimuutta, läpinäkyvyyttä aikaan tiedolla johtamiseen. Koneiden algoritmit ovat hienoja välineitä, joilla voidaan siirtää tietämystä ja viisautta oman käsityskyvyn ulkopuolelle. Kuitenkin tiedolla johtaminen on tietämyksen ja viisauden hyödyntämistä. Se on myös tavoitteiden asettamista ja tavoitepoikkeamien tunnistamista sekä niihin vaikuttamista.Sitra: tietopyramidi

Viitteet

(1) Helsingin kaupungin datastrategia: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/; Koko datastrategian pääset lukemaan pdf-muodossa tästä linkistä.

(2) Ajankohtainen esimerkki DigiFinlandin hyvinvointialueiden tietojohtamisen arviointimalli: https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2021/04/Tietojohtamisen-arviointimalli-kyselyjen-yhteenveto_8_4_2021.pdf