HIMSS:n EMRAM-kypsyysmalli on kansainvälinen arviointimenettely potilastietojärjestelmien toiminnallisesta tilanteesta ja digitalisoinnin asteesta. (ks. oheinen kuva). Vähän Suomessa, mutta enemmän maailmalla on hyödynnetty tätä arviointimenettelyä järjestelmien hankkimisessa ja kehittämisessä. Arviointimenettelyn rajallisuus on otettava huomioon. Se kohdistuu aina yhteen organisaatioon – palveluntuottajaan ja on terveydenhuoltospesifinen arviointimalli. Olisi toivottavaa, että mallilla olisi suomalaisittain kolme muutakin ominaisuutta: 1) sosiaalihuolto, 2) sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtymäkohdat (kuten lastensuojelu – lastenpsykiatria, mielenterveys yleensä, päihdeongelmat, ikäihmisten ongelmat), 3) palvelujen integraatio (asiakaspolut ja tiedon siirtyminen polun varrella). Aineksia on myös olemassa HIMSS:n arviointimallissa ”Continuity of Care Maturity Model” (CCMM: https://www.himssanalytics.org/ccmm). HIMSS:ssä on myös muita malleja, joita voitaisiin soveltaa tavalla tai toisella sosiaalihuoltoon.
HIMSS-mallin laajennus. HIMSS:n 7-luokkaista EMRAM-arviointimallia voitaisiin konkretisoida laajennusosiin. Testaan samalla, miten tuo edellä mainittu CCMM-malli tukee tätä luetteloa. Muunnan hiukan luettelon tekstiä sopivaksi tähän laajempaan käyttöyhteyteen. Muutan luokituksen käsittelyjärjestyksen nyt tässä ympäri ja aloitan 0:sta:
- 0: Terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, palvelupolkuja ja tiedon siirtoa sähköistetty, mutta toimet ovat olleet yksittäisiä ja organisaatiokohtaisia. CCMM: rajoitettu tai olematon sähköistys.
- 1: Jokin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen liittyvä toimintokokonaisuus sähköistetty paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. CCMM: perustason tiedon vaihto.
- 2: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät sähköistetty ja niihin on yksittäisillä ammattihenkilöillä pääsy asiakkaan / potilaan palveluun ja hoitoon liittyen. CCMM: asiakas-/ potilaskeskeinen APTJ-datan vaihto (APTJ = asiakas- ja potilastietojärjestelmä)
- 3: Ammattihenkilöiden apuna on tietojärjestelmä tai tietojärjestelmien kokonaisuus, joka tukee työnkulkuja koko asiakas/palvelupolussa. CCMM: Normalisoitu APTJ – strukturoitu yhteen toimivuus ominaisuutena.
- 4: Ammattihenkilöiden päätöksentekoa tukevia älykkäitä ratkaisuja on ainakin joitakin käytössä eri organisaatioissa ja niiden käyttö ulottuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä asiakaspolkuihin. CCMM: hoidon koordinaatio perustuu käyttökelpoiseen dataan semanttisesti yhteen toimivassa APTJ-järjestelmässä
- 5: Lääkehallintajärjestelmä on ulotettu myös sosiaalihuoltoon sekä koko asiakaspolkuun ottamalla huomioon yksityisyyden suoja. Järjestelmän avulla estetään (tai vähennetään) turha lääkitys, lääkityskokonaisuuden sivuvaikutukset sekä lääkkeiden väärinkäyttö. CCMM: koko yhteisön (kunta, alue tms.) kattava APTJ – asiakas/potilastiedot kytketty yhteen organisaatioittain
- 6: Sähköinen, rakenteinen APTJ on otettu kattavasti alueellisesti käyttöön siten, että eri organisaatioiden tietojärjestelmäratkaisut ”keskustelevat” keskenään. CCMM: kiinteä hoidon koordinaatio eri hoitotiimien kesken.
- 7: Asiakkaan / potilaan sekä ammattihenkilöiden yhteistyön kannalta sähköiset tietojärjestelmät on integroitu älykkäästi yhteen. CCMM: tietopohjainen yhteen kytketty dynaaminen, monitoimittaja, monen organisaation kattava, yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon malli
Onnistuiko HIMSS-laajennus? CCMM:n käyttö soveltuvin osin näyttää onnistuvan. Oma luokitteleva tekstini ja CCMM:stä otettu malliteksti eivät ole ristiriidassa keskenään. Kuitenkin SOTE-arvioinnin raakamalli osoittaa sen, että mallin rakentaminen vaatii selkeästi jonkin alueellisen toimijan kehityskumppaniksi. Malli osoittaa myös sen, että olemassa oleva lainsäädäntö ei kaikilta osin tue tällaisten integroitujen ratkaisujen tekoa. Tietoa ei ole kaikilta osin mahdollista siirtää eri ammattihenkilöiden kesken. Raja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä tältä osin on tiukka ja suojaa kansalaisen yksityisyyttä. Malli kokonaisuudessaan perustuu positiiviseen ajatukseen digitalisaation hyödyistä soten toimikentällä. Kirjoitin pari viikkoa sitten kaksiosaisen jutun käytettävyydestä. Pitäisikin itse asiassa linkittää yhteen käytettävyysvaatimukset ja nämä HIMSS-vaatimukset. Jos käytettävyys ”tökkii”, niin sähköisen palvelun edutkin heikkenevät. Edelleen tuohon käytettävyysteemaan liittyvät meidän kansalaisten ja myös ammattihenkilöiden toisistaan poikkeavat digivalmiudet. Ja vielä viimeisenä asiana on toimintakulttuurin vaikutus. Palveluiden sähköistäminen ei vain helpota asiakkaiden /potilaiden ja ammattihenkilöiden toimia. Sähköistäminen myös muuttaa toimintatapoja.
Mallin hyödyntäminen. Lopuksi kannattaa vielä pohtia tätä arviointiasetelmaa tietojärjestelmätoimittajien näkökulmasta. Toimittajat eivät toimi umpiossa, vaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tai potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Aikaisempien havaintomme perusteella HIMSS-arviointijärjestelmä voidaan käyttää myös apuna systemaattiseen potilastietojärjestelmän kehittämiseen. Erään ulkomaalaisen sairaalan potilastietojärjestelmä oli arvioitu HIMSS-tasolle 6. Sairaalan tietohallintoylilääkäri kertoi innostuneesti, miten tämä taso oli saavutettu. Yhteistyössä IT-järjestelmätoimittajan kanssa edettiin vähitellen HIMSS-portaita ylös kohden tasoa 6 ja reitti on meneillään myös tasolle 7. Kansainvälinen arviointi kytkettiin mukaan kehittämiseen porras portaalta eli alkuarvion jälkeen arvioitiin, mitä pitää tehdä seuraavalle portaalle astumiseksi. Asetettiin tavoitteet ja aikataulut yhdessä IT-toimittajan kanssa ja ryhdyttiin toimiin. Näin edettiin porras portaalta ylöspäin. Mielestäni tämä on soveltamisen arvoinen kehittämistapa. Vastaavanlainen kehittämispolku voisi olla käytettävyyden parantaminen. Nythän käytettävyyttä parannetaan ”satunnaisesti” saatavien palautteiden pohjalta. Tässä voitaisiin myös käyttää systemaattista arviointia. Välineitäkin on olemassa.
Lyhyt analyysini osoittaa, että tämä laajennettu HIMSS-malli on rakennettavissa ja sen hyödyntäminen suomalaisen soten tietojärjestelmien kehittämisessä olisi tuiki tarpeellinen ryhdistävä menettelytapa. Kehitystyö olisi systemaattista ja viime kädessä asiakas/potilaslähtöistä.
Olli Nylander