Potilastietojärjestelmien huono käytettävyys on yhteydessä potilasturvallisuuteen (1) ja
suomalaisen tutkimuksen mukaan (2) hoitohenkilöstön kokemus potilastietojärjestelmien
käytettävyydestä on huono. Käytettävyyden kehittäminen edellyttää järjestelmän käyttäjien
tarpeiden ja tavoitteiden huomioimista.
Käytettävyystestaus on oleellinen osa tiedolla ohjaamista ja sen avulla voidaan saada arvokasta
tietoa käyttäjiltä järjestelmän kehityksen tueksi. Käyttäjien palaute kertoo, kuinka hyvin
järjestelmä antaa käyttäjilleen mahdollisuuden suorittaa tiettyjä tehtäviä tai toimintoja sekä
saavuttaa tavoitteita. Ideaalisesti testaajat olisivat tuotteen oikeita käyttäjiä laajalla variaatiolla
valittuina. Potilastietojärjestelmien tulisi tukea ammattilaisten työtä ja sen toimintaprosesseja.
Lisäksi työprosessin tulisi edetä loogisesti ja käyttäjälle helposti. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun
ja käytettävyystestauksen avulla voidaan yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa työprosesseja ja
näin saada aikaan myös ajallista säästöä.
Käyttäjien kokemus järjestelmän käytettävyydestä ohjaa kehittämistä
Toteutimme osana Mimmit koodaa -harjoittelujaksoa QMS Nordicilla asiakas- ja
potilastietojärjestelmän käytettävyystestauksen mm. J. Nielsenin 10 heuristiikkaa hyödyntäen.
Testauksen tavoitteena oli saada tietoa käyttäjien kokemista ongelmista heidän käyttäessään
järjestelmää ja löytää mahdollisuuksia parantaa käytettävyyttä sekä oppia, miten käyttäjät
käyttävät järjestelmää. Tavoitteen mukaista on tiedostaa myös onnistumiskohdat, jotta
järjestelmän kehityksessä käyttäjiä hyvin palvelleita osioita ei muutettaisi käytettävyydeltään
huonommaksi.Testauksessa järjestelmän käyttäjille annettiin kohdennettuja, todenmukaisia
tehtäviä, joiden ohjeet käytiin aluksi yhdessä läpi.
Suoritukset tallennettiin tulosten tarkistamiseksi ja testaajien kommentit kirjattiin ylös.
Käytettävyyden kehittäminen on iteratiivinen prosessi, jota on hyvä jatkaa läpi järjestelmän
elinkaaren.
Käyttöliittymän tulisi ohjata käyttäjää riittävästi:
- Ehdottaa työn kannalta tärkeitä asioita automaattisesti.
- Hyödyntää jo olemassa olevia tietoja, jotka on kirjattu järjestelmään.
- Järjestelmän tilan tulisi näyttää selkeästi esim. onko jokin toiminto jo suoritettu.
- Käyttöpolun ja sen esittämistavan tulisi olla selkeä.
- Järjestelmän tulisi näyttää käyttäjälle tiedot luonnollisessa ja loogisessa järjestyksessä
sekä hyödyntää käyttäjälle tuttua kieltä ja ilmaisuja. - Käyttöliittymän ei pitäisi näyttää epäoleellisia tai harvoin käytettyjä elementtejä.
Hyvään käytettävyyteen kuuluu, että järjestelmän käyttö koetaan helpoksi ja sujuvaksi.
Hyvin tiedolla ohjaavan käyttöliittymän tulisi tukea käyttäjän tavoitteiden saavuttamista ja vähentää muistikuormaa.
Kirjoittaja Sanni Kallunki toimii QMS Nordicilla käytettävyyssuunnittelijana.
Artikkeli on julkaistu uusimassa Tietoasiantuntija 2-3/2021 -lehdessä sivulla 19.
Lähteet
(1) Ratwani, R.M., Savage, E., Will, A., Arnold, R., Khairat, S., Miller, K., Fairbanks, R.J.,
Hodgkins, M. and Hettinger, A.Z. 2018. A usability and safety analysis of electronic health
records: a multi-center study. Journal of the American Medical Informatics Association, 25(9),
pp.1197-1201.
(2) Kyytsönen, M., Hyppönen, H., Koponen, S., Kinnunen, U-M., Saranto, K., Kivekäs, E., Kaipio,
J., Lääveri, T., Heponiemi, T. & Vehko, T. 2020. Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena
eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin. Finnish Journal of eHealth and
eWelfare, 12(3), 250-269. 10.23996/fjhw.95704.